Kenellä on valta valtiossa?

Valta ja sen muutokset
Julkisoikeuden emeritusprofessorit Esko Riepula, Jukka Kultalahti ja Teuvo Pohjolainen ovat tehneet perusteellisen työn kuvatessaan perustuslakien kehitystä Ruotsin vallan ensimmäisistä säädöksistä 1400-luvulta Venäjän vallan kautta itsenäisen Suomen perustuslakeihin.
Kirjoittajat vetävät isolla pensselillä mielenkiintoisen tarinan miten kulloinkin hallittiin, miten siihen päädyttiin ja kenen tarpeet tyydytettiin.
Nykyisten perustuslakien säätäminen kesti kolme vuosikymmentä. Asian pani alulle SDP:n puoluekokous 1969. Puolueen työryhmässä oli tehty hyvää työtä ja vaadittiin perustuslakien muutosta. Vuoden 1919 perustuslaissa oli keskitytty omaisuuden suojaan ja presidentin ylisuuriin valtaoikeuksiin.
Urho Kekkonen jarrutteli perustuslakien muutosta ja onnistuikin siinä.
Muutokset saivat liikettä Mauno Koiviston tultua presidentiksi. Hän oli nähnyt Kekkosen ajan puutteet ja halusi vähentää presidentin valtaa sekä rajoittaa kaudet enintään kahteen.
Kaikki Koiviston seuraajat Martti Ahtisaari, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö olisivat halunneet pitää mahdollisimman paljon valtaa.
Sauli Niinistö perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana oli riisumassa presidentin valtaoikeuksia, mutta presidenttinä hän lukee perustuslakia toisin kuin se on kirjoitettu ja tarkoitettu.
Nykyisessä perustuslaissa on uutena asiana kansalaisten taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Vuoden 1919 perustuslaki turvasi omistavan luokan edut ja yhteiskunnallisen ylivallan jatkumisen.
Uusi perustuslaki on tuottanut tuskaa kahden edellisen eduskuntakauden hallituksille. Vaikuttaa, että hallitus ei ole lukenut tai ainakaan ymmärtänyt uutta perustuslakia.
Perustuslain uudistus kesti 30 vuotta. Kirjoittajien mukaan se on hyvä asia. Hyvin valmisteltu ja perusteelisesti tutkittu kestää.
Kirjoittajien mukaan seuraava muutos voi olla presidentin valinnan siirtäminen eduskunnan tehtäväksi, kuten valtiosääntökomitean enemmistö jo vuonna 1974 esitti.
Kirjoittajat ovat tehneet mielenkiintoisen teoksen, miten perustuslakienkin säätämiseen vaikuttavat kulloisetkin poliittiset valtasuhteet. Oman puolueen lyhytaikainenkin etu voi joustaa periaatteista.
Kirjoittajien mukaan vuoden 2000 perustuslaki siihen tehtyine muutoksineen muistuttaa vuoden 1917 hallitusmuotoesitystä, mikä syntyi sosialidemokraattien ja maalaisliiton voimin. Pitkä jatkumo.

Toivo J. Kanninen