Katsaus vuoteen 2019
Vuoden 2019 "Vanhene viisaasti!" blogi on nyt valmistunut. Sen yhteydessä voi tarkastella, mistä aiheista vanhuksista on vuoden 2019 aikana mediassa keskusteltu. Blogikirjoituksista löytyy lisäksi linkit kyseisiin artikkeleihin ja ne ovat luettavissa niin pitkään kuin artikkelin lataajat ne julkisina pitävät . Artikkelit on koottu "Vanhene viisaasti!" Facebooksivujen päivityksistä. Tässä suhteessa blogi on siis yhteistoiminnan tuote, johon Facebooksivun päivittäjät ovat omalla panoksellaan osallistuneet.
Blogeihin liittyy tunnisteita ja niitä voi avata sivun vasemmasta laidasta ryhmittäin tarkasteltavaksi. Valokuvia on mukaan otettu vain rajoitetusti ja ne ovat edelleen nähtävissä Facebook-sivun aikajanalla. Päättyneeltä vuodelta löytyy blogipäivityksiä seuraavasti: ihmisarvosta 33, eläkepolitiikasta 31, oikeudenmukaisuudesta 25, osallistumisesta 24, voitontavoittelusta 22, hoitajamitoituksesta 20, huijaamisesta 19, palveluista 18, eläkeläisköyhyydestä 17, perustuslaista 17, oikeuksista 14, hyvinvointivaltiosta 13, kaupallistamisesta 12, kulttuurista, liikkumisesta ja erilaisista uudistusehdotuksista 12 sekä sosiaalisesta ulottuvuudesta 10. Alle 10 kertaa merkittyjä blogeja on niitäkin paljon ja kaikkiaan kertyi päättyneeltä vuodelta 250 blogipostausta.
Suuriksi teemoiksi kohosi ikäihmisten ihmisarvoa loukanneet hoito- ja hoivapalvelut. Suuret kansainväliset yritykset alkoivat - ilmeisesti hengeltään konservatiivisen hallituksen houkuttelemina - toteuttaa kovan kilpailun periaatteita myös hoitopalveluissa. Pyrittiin kilpailemaan laskemalla hoitajamitoitukseen koko yrityksen henkilökunta: henkilökunnan palkoilla, ammattiosaamisella ja palvelusuhteen ehdoilla kilpailtiin; pyrittiin selviämään mahdollisimman vähällä ja mentiin yli siitä missä 'aita on matalin'. Yksityinen sektori on aina moittinut julkista sektoria palvelujen laadun heikkoudesta, mutta nyt, heti tilaisuuden näyttäessä avautuvan paljastuivat myös vapaan kilpailun ja voiton tavoittelun periaatteilla toimivien yrtitysten heikkoudet. Näitä uutisia on koottu "Ihmisarvo" -tunnisteen taakse.
Syntynyt kohu johtui harjoitetusta eläkepoliitisesta linjauksesta; siihen liittyi myös hallituksen 'kilpailukyky'-politiikka, jonka mukaan vuosityöaikoja pidennettiin ja julkisen sektorin naisvaltaisilta toimialoilta kuten vanhustenhoivasta ja terveydenhoidosta leikattiin myös lomarahoja. Kun kansaneläkkeiden indeksikorotukset olivat jo viidettä vuotta 'jäissä' alkoi eläkkeensaajia pudota yhä enemmän köyhyysrajan alapuolelle. Syntyi kiivas keskustelu vuoden aikana hetken pääministerinä ja hallituksen kokoajana olleen Antti Rinteen 'vappusatasesta', jonka hän oli vappupuheessaan v. 2016 luvannut toteuttaa seuraavan neljän vuoden hallituskauden aikana. Kun hänen kokoamallaan ohjelmalla hallitus sitten syntyi, aloitti hallitus tämän kaikkein heikompiin eläkkeisiin kohdistuvan uudistuksen toteuttamisen vuoden 2020 tammikuun alusta. Päätökset tehtiin tietenkin jo vuoden 2019 aikana.
Suomen perustuslaki näytti suojaavan kansalaisten perusoikeuksia tilanteessa, jossa Keskustapuolueen, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten 'sinisen' ryhmän johdolla yritettiin nostaa kilpailuun ja voitontavoitteluun perustuva vaihtoehto 'samalle viivalle' kansanvaltaisen hallintoon perustuvien julkisten palveluvelvoitteiden kanssa. Sipilän hallituksen vaihtoehtoa ei viety Eurooppaoikeuteen notifioitavaksi, joten ainakin toistaiseksi jäi epäselväksi, miten pysyvästi ja pitkälle Suomen perustuslaki kykenee kansalaisten oikeuksia suojaamaan 'erittäin kilpailukykyisen markkinan' (Lissabonin sopimus, 2. artikla, kohta 3) oloissa.
Vanhusten huijaaminen on yksi piilossa olleista, suurista ongelmista ikäihmisten elämässä. Sitä tekevät poliiseiksi, pankeiksi tai auttajiksi tekeytyvät rikolliset mutta usein myös tuttavat ja lähisukulaiset käyttämällä avuttomassa asemasa olevan vanhuksen tilaa hyväkseen. Digitalisaation edetessä ikäihmiset ovat erityisen alttiita erilaisille väärinkäytöksille, koska he tarvitsevat apua mm. raha-asioidensa, vakuutustensa ja esimerkiksi testamenttiensa hoitamisessa.
Kaikesta huolimatta vanhempi ikäluokka vaikuttaa samaan aikaan myös tyytyväiseltä. Suomeen onnistuttiin luomaan 1960-70-luvuilla hyvä työeläkejärjestelmä, joka takaa suhteellisen hyvän tulotason täyttä työpäivää tehneelle vanhemmalle ikäluokalle. Euroopan Unionin mukanaan tuomia myönteisiä asioita on euron arvon vakaus ja suhteellisen matala inflaatio, minkä seurauksena työeläkkeet ovat säilyttäneet arvoaan paremmin kuin aikaisempien vuosien devalvaatiokierteissä. Palveluja tarjoava hyvinvointivaltio puskuroi omalta osaltaan elämäntilanteen terveyteen ja vanhuuteen liittyviä ongelmatilanteita niin että tyytyväisyyteen on ainakin jossakin määrin aihetta. Tämä käy erityisen selväksi jos pääsee katselemaan tilannetta Euroopan Unionin suurissa jäsenmaissa pohjoismaiden ulkopuolella - muusta maailmasta puhumattakaan.
Syyskuun loppuun 2019 mennessä Suomen työeläkerahastojen varallisuus oli kasvanut jo 219 miljardiin euroon ja lehdistössä mainittiin tässä yhteydessä "kansallisaarteen" käsite. Tämä valtava - ja koko ajan työeläkemaksujen ja sijoitustulojen muodossa kasvava - pääoma merkitsee paineiden pienenemistä tulevaisuuden eläkkeiden maksujen suhteen. Antti Rinteen ajatus näiden varojen tuoton osan - ehkä n. 180 miljoonaa - käyttämisestä pienempien eläkkeiden korottamiseen sai aikaan voimakkaan vastustuksen mediassa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Elinkeinoelämän Keskusliitto on jo vuosikymmenen houkutellut yrityksiä työeläkevakuutusyhtiöiden jäseniksi. Täkynä on ollut työeläkeyhtiöiden työhyvinvointiin myöntämät varat, johon tarkoitukseen näitä varoja on viimeisen kymmenen vuoden aikana käytetty vähintään 500 miljoona euroa. Finanssivalvonta antoi tästä toiminnasta, siis ainoastaan eläkkeiden maksuun tarkoitettujen varojen käyttämisestä muihin tarkoituksiin, työeläkeyhtiöille vakavan varoituksen.
Näitä "Vanhene viisaasti!" vuosittaisia blogikoosteita on nyt jo koottu viideltä viimeiseltä vuodelta eli vuoden 2015 puolivälistä lähtien, jolloin ryhdyin kokoamaan linkkejä oma-aloitteisesti yhtenäisiksi vuosittaisiksi koosteiksi. Ne löytyvät Werkkoviestijöiden Lukupiirin sivuilta - kokoaminen tapahtui alkuvaiheessa osana werkkoviestijöiden toimintaa.
Mielenkiintoisia lukuhetkiä!
Blogeihin liittyy tunnisteita ja niitä voi avata sivun vasemmasta laidasta ryhmittäin tarkasteltavaksi. Valokuvia on mukaan otettu vain rajoitetusti ja ne ovat edelleen nähtävissä Facebook-sivun aikajanalla. Päättyneeltä vuodelta löytyy blogipäivityksiä seuraavasti: ihmisarvosta 33, eläkepolitiikasta 31, oikeudenmukaisuudesta 25, osallistumisesta 24, voitontavoittelusta 22, hoitajamitoituksesta 20, huijaamisesta 19, palveluista 18, eläkeläisköyhyydestä 17, perustuslaista 17, oikeuksista 14, hyvinvointivaltiosta 13, kaupallistamisesta 12, kulttuurista, liikkumisesta ja erilaisista uudistusehdotuksista 12 sekä sosiaalisesta ulottuvuudesta 10. Alle 10 kertaa merkittyjä blogeja on niitäkin paljon ja kaikkiaan kertyi päättyneeltä vuodelta 250 blogipostausta.
Suuriksi teemoiksi kohosi ikäihmisten ihmisarvoa loukanneet hoito- ja hoivapalvelut. Suuret kansainväliset yritykset alkoivat - ilmeisesti hengeltään konservatiivisen hallituksen houkuttelemina - toteuttaa kovan kilpailun periaatteita myös hoitopalveluissa. Pyrittiin kilpailemaan laskemalla hoitajamitoitukseen koko yrityksen henkilökunta: henkilökunnan palkoilla, ammattiosaamisella ja palvelusuhteen ehdoilla kilpailtiin; pyrittiin selviämään mahdollisimman vähällä ja mentiin yli siitä missä 'aita on matalin'. Yksityinen sektori on aina moittinut julkista sektoria palvelujen laadun heikkoudesta, mutta nyt, heti tilaisuuden näyttäessä avautuvan paljastuivat myös vapaan kilpailun ja voiton tavoittelun periaatteilla toimivien yrtitysten heikkoudet. Näitä uutisia on koottu "Ihmisarvo" -tunnisteen taakse.
Syntynyt kohu johtui harjoitetusta eläkepoliitisesta linjauksesta; siihen liittyi myös hallituksen 'kilpailukyky'-politiikka, jonka mukaan vuosityöaikoja pidennettiin ja julkisen sektorin naisvaltaisilta toimialoilta kuten vanhustenhoivasta ja terveydenhoidosta leikattiin myös lomarahoja. Kun kansaneläkkeiden indeksikorotukset olivat jo viidettä vuotta 'jäissä' alkoi eläkkeensaajia pudota yhä enemmän köyhyysrajan alapuolelle. Syntyi kiivas keskustelu vuoden aikana hetken pääministerinä ja hallituksen kokoajana olleen Antti Rinteen 'vappusatasesta', jonka hän oli vappupuheessaan v. 2016 luvannut toteuttaa seuraavan neljän vuoden hallituskauden aikana. Kun hänen kokoamallaan ohjelmalla hallitus sitten syntyi, aloitti hallitus tämän kaikkein heikompiin eläkkeisiin kohdistuvan uudistuksen toteuttamisen vuoden 2020 tammikuun alusta. Päätökset tehtiin tietenkin jo vuoden 2019 aikana.
Suomen perustuslaki näytti suojaavan kansalaisten perusoikeuksia tilanteessa, jossa Keskustapuolueen, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten 'sinisen' ryhmän johdolla yritettiin nostaa kilpailuun ja voitontavoitteluun perustuva vaihtoehto 'samalle viivalle' kansanvaltaisen hallintoon perustuvien julkisten palveluvelvoitteiden kanssa. Sipilän hallituksen vaihtoehtoa ei viety Eurooppaoikeuteen notifioitavaksi, joten ainakin toistaiseksi jäi epäselväksi, miten pysyvästi ja pitkälle Suomen perustuslaki kykenee kansalaisten oikeuksia suojaamaan 'erittäin kilpailukykyisen markkinan' (Lissabonin sopimus, 2. artikla, kohta 3) oloissa.
Vanhusten huijaaminen on yksi piilossa olleista, suurista ongelmista ikäihmisten elämässä. Sitä tekevät poliiseiksi, pankeiksi tai auttajiksi tekeytyvät rikolliset mutta usein myös tuttavat ja lähisukulaiset käyttämällä avuttomassa asemasa olevan vanhuksen tilaa hyväkseen. Digitalisaation edetessä ikäihmiset ovat erityisen alttiita erilaisille väärinkäytöksille, koska he tarvitsevat apua mm. raha-asioidensa, vakuutustensa ja esimerkiksi testamenttiensa hoitamisessa.
Kaikesta huolimatta vanhempi ikäluokka vaikuttaa samaan aikaan myös tyytyväiseltä. Suomeen onnistuttiin luomaan 1960-70-luvuilla hyvä työeläkejärjestelmä, joka takaa suhteellisen hyvän tulotason täyttä työpäivää tehneelle vanhemmalle ikäluokalle. Euroopan Unionin mukanaan tuomia myönteisiä asioita on euron arvon vakaus ja suhteellisen matala inflaatio, minkä seurauksena työeläkkeet ovat säilyttäneet arvoaan paremmin kuin aikaisempien vuosien devalvaatiokierteissä. Palveluja tarjoava hyvinvointivaltio puskuroi omalta osaltaan elämäntilanteen terveyteen ja vanhuuteen liittyviä ongelmatilanteita niin että tyytyväisyyteen on ainakin jossakin määrin aihetta. Tämä käy erityisen selväksi jos pääsee katselemaan tilannetta Euroopan Unionin suurissa jäsenmaissa pohjoismaiden ulkopuolella - muusta maailmasta puhumattakaan.
Syyskuun loppuun 2019 mennessä Suomen työeläkerahastojen varallisuus oli kasvanut jo 219 miljardiin euroon ja lehdistössä mainittiin tässä yhteydessä "kansallisaarteen" käsite. Tämä valtava - ja koko ajan työeläkemaksujen ja sijoitustulojen muodossa kasvava - pääoma merkitsee paineiden pienenemistä tulevaisuuden eläkkeiden maksujen suhteen. Antti Rinteen ajatus näiden varojen tuoton osan - ehkä n. 180 miljoonaa - käyttämisestä pienempien eläkkeiden korottamiseen sai aikaan voimakkaan vastustuksen mediassa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Elinkeinoelämän Keskusliitto on jo vuosikymmenen houkutellut yrityksiä työeläkevakuutusyhtiöiden jäseniksi. Täkynä on ollut työeläkeyhtiöiden työhyvinvointiin myöntämät varat, johon tarkoitukseen näitä varoja on viimeisen kymmenen vuoden aikana käytetty vähintään 500 miljoona euroa. Finanssivalvonta antoi tästä toiminnasta, siis ainoastaan eläkkeiden maksuun tarkoitettujen varojen käyttämisestä muihin tarkoituksiin, työeläkeyhtiöille vakavan varoituksen.
Näitä "Vanhene viisaasti!" vuosittaisia blogikoosteita on nyt jo koottu viideltä viimeiseltä vuodelta eli vuoden 2015 puolivälistä lähtien, jolloin ryhdyin kokoamaan linkkejä oma-aloitteisesti yhtenäisiksi vuosittaisiksi koosteiksi. Ne löytyvät Werkkoviestijöiden Lukupiirin sivuilta - kokoaminen tapahtui alkuvaiheessa osana werkkoviestijöiden toimintaa.
Mielenkiintoisia lukuhetkiä!
Kommentit
Lähetä kommentti