Ikääntymisen riskit Euroopan Unionissa
Ikääntymisen riskit Euroopan Unionissa
Seuraava ote on Euroopan Keskuspankin vuosikertomuksesta vuodelta 2018; keskuspankki katselee ikääntymistä ja siihen vastaamista vakaus- ja kasvusopimuksen näkökulmasta.- Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenmaan vanhuspolitiikka ei saa vaarantaa pysymistä 60 %:n velkarajan alapuolella. EKP näyttää olevan huolissaan siitä, että sopeutustoimia ei ole tehty riittävästi ja että ote tässä suhteessa on jäsenmaissa lipsumassa. Pian tullaan näkemään, miten EKP suhtautuu Rinteen "vappusataseen", hoitajamitoituksen nostamiseen 0,7 prosenttiin ja muihin vastaaviin kustannuksia lisääviin toimiin. EKP:n omat linjaukset lähtevät tiukan kurinpidon talouspolitiikasta - tässä suhteessa linja ei ole muuttunut.
"Ikääntymiseen liittyvien tulevien kustannuspaineiden ratkaisemiseksi useimmat euroalueen maat ovat toteuttaneet eläkeuudistuksia viime vuosina, joissakin tapauksissa niitä täydentävät entistä vähäisemmät uudistukset terveys- ja pitkäaikaishoitojärjestelmiin. Tällaiset uudistukset heijastelivat erityisesti valtion velkakriisin aiheuttamia julkisen talouden kestävyyttä koskevia kysymyksiä. Eläkeuudistukset olivat erityisen merkittäviä maissa, joihin sovellettiin makrotaloudellisia sopeutusohjelmia. Vaikka nämä uudistukset ovat auttaneet maita vähentämään osittain riskejä eläke-kestävyyteen, uudistusten nopeus on viime aikoina pysähtynyt ja muutamissa tapauksissa uudistuspyrkimykset ovat jopa kääntyneet päinvastaisiksi tai niillä on huomattava riski kääntyä.
Tulevaisuudessa maiden, joiden julkinen velka on jo korkea, on erityisesti turvauduttava tulevia väestörakenteen haasteita vastaan. Sosiaaliturvajärjestelmistä aiheutuvien mahdollisten menopaineiden rajoittamiseksi maiden olisi toteutettava uusia uudistuksia, jos ne eivätole luomnassa taloudellisia puskureita, kun taas uudistusten peruuttamista olisi vältettävä. Konkreettisten poliittisten toimien osalta vaaditut uudistukset voivat vaihdella eri maissa, mikä heijastaa myös lähtökohtien ja yhteiskunnallisten mieltymysten eroja. Itse asiassa jotkut maat voivat suosia oikeuksien uudistuksia ja lisätä yksityisen sektorin eläkkeiden tarjontaa jo saavutettua enemmän. Muut maat voivat suosia eläkeiän yhdistämistä elinajanodotteeseen säilyttäen samalla järjestelmän eläke-etuussuhteen. Toiset maat voivat kuitenkin valita korkeammat maksuosuudet, vaikka tämä saattaa aiheuttaa raskaan taakan nuoremmille sukupolville. Nämä vaihtoehdot eivät ole toisiaan poissulkevia ja ne voidaan toteuttaa yhdessä. Eläkeuudistuksia suunniteltaessa on myös tärkeää ottaa huomioon niiden mahdolliset vaikutukset työvoiman tarjontaan ja talouden tarjonnan puolelle, koska potentiaalisen kasvun korkeampi taso on välttämätöntä sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Ihannetapauksessa eläkeuudistuksia olisi täydennettävä työmarkkinauudistuksilla, joilla edistetään erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden osallistumista.
Lopuksi, finanssipoliittisten päättäjien tärkeänä haasteena on välttää epävarmuutta uudistuksen peruuttamisriskistä, joka voi heikentää julkisen talouden kestävyyttä.
Tässä mielessä on huolestuttavaa, että vakaus- ja kasvusopimuksen noudattaminen on heikoin niissä maissa, jotka ovat alttiimpia iskuille. Itse asiassa Euroopan komission ennusteiden mukaan useimmat maat, jotka eivät ole vielä saavuttaneet vakaita julkisen talouden rahoitusasemia, jäivät vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisiin sitoumuksiinsa vuonna 2018. Niistä seitsemästä euroalueen maasta, jotka komissio arvioi olevan poikkeamien vaarassa. Vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevästä osasta vuonna 2018 neljällä maalla - Belgiassa, Ranskassa, Italiassa ja Portugalissa - on yli 90 prosenttia BKT: stä. Lisäksi Espanjan, joka on ainoa valtio, jolle on asetettu liiallisia alijäämiä koskeva menettely (EDP) vuonna 2018, odotetaan täyttävän vuoden 2018 EDP-korjauksen määräajan, tämä saavutus peittää korkean ja kasvavan rakenteellisen alijäämän verrattuna suositeltuun parannukseen. Lisäksi Euroopan komission arvio osoittaa, että vain kymmenen maata aikoo noudattaa vakaus- ja kasvusopimusta vuoden 2019 talousarvioesitysten mukaisesti. Erityisen huolestuttavaa on, että useimmat maat, joiden velkaantumisaste on korkea, eivät kuulu tähän ryhmään."
Seuraava ote on Euroopan Keskuspankin vuosikertomuksesta vuodelta 2018; keskuspankki katselee ikääntymistä ja siihen vastaamista vakaus- ja kasvusopimuksen näkökulmasta.- Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenmaan vanhuspolitiikka ei saa vaarantaa pysymistä 60 %:n velkarajan alapuolella. EKP näyttää olevan huolissaan siitä, että sopeutustoimia ei ole tehty riittävästi ja että ote tässä suhteessa on jäsenmaissa lipsumassa. Pian tullaan näkemään, miten EKP suhtautuu Rinteen "vappusataseen", hoitajamitoituksen nostamiseen 0,7 prosenttiin ja muihin vastaaviin kustannuksia lisääviin toimiin. EKP:n omat linjaukset lähtevät tiukan kurinpidon talouspolitiikasta - tässä suhteessa linja ei ole muuttunut.
"Ikääntymiseen liittyvien tulevien kustannuspaineiden ratkaisemiseksi useimmat euroalueen maat ovat toteuttaneet eläkeuudistuksia viime vuosina, joissakin tapauksissa niitä täydentävät entistä vähäisemmät uudistukset terveys- ja pitkäaikaishoitojärjestelmiin. Tällaiset uudistukset heijastelivat erityisesti valtion velkakriisin aiheuttamia julkisen talouden kestävyyttä koskevia kysymyksiä. Eläkeuudistukset olivat erityisen merkittäviä maissa, joihin sovellettiin makrotaloudellisia sopeutusohjelmia. Vaikka nämä uudistukset ovat auttaneet maita vähentämään osittain riskejä eläke-kestävyyteen, uudistusten nopeus on viime aikoina pysähtynyt ja muutamissa tapauksissa uudistuspyrkimykset ovat jopa kääntyneet päinvastaisiksi tai niillä on huomattava riski kääntyä.
Tulevaisuudessa maiden, joiden julkinen velka on jo korkea, on erityisesti turvauduttava tulevia väestörakenteen haasteita vastaan. Sosiaaliturvajärjestelmistä aiheutuvien mahdollisten menopaineiden rajoittamiseksi maiden olisi toteutettava uusia uudistuksia, jos ne eivätole luomnassa taloudellisia puskureita, kun taas uudistusten peruuttamista olisi vältettävä. Konkreettisten poliittisten toimien osalta vaaditut uudistukset voivat vaihdella eri maissa, mikä heijastaa myös lähtökohtien ja yhteiskunnallisten mieltymysten eroja. Itse asiassa jotkut maat voivat suosia oikeuksien uudistuksia ja lisätä yksityisen sektorin eläkkeiden tarjontaa jo saavutettua enemmän. Muut maat voivat suosia eläkeiän yhdistämistä elinajanodotteeseen säilyttäen samalla järjestelmän eläke-etuussuhteen. Toiset maat voivat kuitenkin valita korkeammat maksuosuudet, vaikka tämä saattaa aiheuttaa raskaan taakan nuoremmille sukupolville. Nämä vaihtoehdot eivät ole toisiaan poissulkevia ja ne voidaan toteuttaa yhdessä. Eläkeuudistuksia suunniteltaessa on myös tärkeää ottaa huomioon niiden mahdolliset vaikutukset työvoiman tarjontaan ja talouden tarjonnan puolelle, koska potentiaalisen kasvun korkeampi taso on välttämätöntä sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Ihannetapauksessa eläkeuudistuksia olisi täydennettävä työmarkkinauudistuksilla, joilla edistetään erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden osallistumista.
Lopuksi, finanssipoliittisten päättäjien tärkeänä haasteena on välttää epävarmuutta uudistuksen peruuttamisriskistä, joka voi heikentää julkisen talouden kestävyyttä.
Tässä mielessä on huolestuttavaa, että vakaus- ja kasvusopimuksen noudattaminen on heikoin niissä maissa, jotka ovat alttiimpia iskuille. Itse asiassa Euroopan komission ennusteiden mukaan useimmat maat, jotka eivät ole vielä saavuttaneet vakaita julkisen talouden rahoitusasemia, jäivät vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisiin sitoumuksiinsa vuonna 2018. Niistä seitsemästä euroalueen maasta, jotka komissio arvioi olevan poikkeamien vaarassa. Vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevästä osasta vuonna 2018 neljällä maalla - Belgiassa, Ranskassa, Italiassa ja Portugalissa - on yli 90 prosenttia BKT: stä. Lisäksi Espanjan, joka on ainoa valtio, jolle on asetettu liiallisia alijäämiä koskeva menettely (EDP) vuonna 2018, odotetaan täyttävän vuoden 2018 EDP-korjauksen määräajan, tämä saavutus peittää korkean ja kasvavan rakenteellisen alijäämän verrattuna suositeltuun parannukseen. Lisäksi Euroopan komission arvio osoittaa, että vain kymmenen maata aikoo noudattaa vakaus- ja kasvusopimusta vuoden 2019 talousarvioesitysten mukaisesti. Erityisen huolestuttavaa on, että useimmat maat, joiden velkaantumisaste on korkea, eivät kuulu tähän ryhmään."
Kommentit
Lähetä kommentti