Vanhene viisaasti 2019!

Mitä yhteistä on ilmastonsuojelulla ja eläkkeiden rahoittamisella? Saksalainen die Zeit -lehti julkaisi 25.10. 2019 mielenkiintoisen artikkelin ilmastonsuojelun ja eläkkeiden samankaltaisista piirteestä : molemmat rasittavat erityisesti nuorta sukupolvea ja tuntuu kaventavan ja synkistävän heidän mahdollisuuksiaan ja tulevaisuudenkuvaansa. Molemmat vaativat huomattavaa taakan ja vastuun siirtymistä vanhalta nuoremmalle  sukupolvelle, jotta ne pystyisivät kestämään kustannukset. Useimpien vanhusten ei tarvitse enää kantaa ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja, jotka heidän sukupolvensa saattoivat alulle ja nykvaiheeseen. Käännökseni on päivän (25.10. 2019) Die Zeit lehden artikkelista ja kuvaa sikäläistä nuoremman ja vanhemman sukupolven ilmeisen aiheellista  joutumista vastakkain.

Digitaalinen suursiivous, digitaalinen minimalismi. .. Tähän joutuvat jo vanhemmatkin kansalaiset kiinnittämään huomiota....

Mitäs tästä sanotaan? Onko leskeneläke todellakin niin tarpeeton,että sen kesto pitäisi säästösyistä rajata kymmeneen vuoteen? Asialla ovat olleet työmarkkinajärjestöt, joiden valmistelupöydässä eläkkeellä olevalla leskellä eikä ylipäätään eläkkkeellä olevalla ei ole minkäänlaista sanansijaa. Tuleeko hallitus todellakin tekemään tällaisen "uudistuksen"?

Antti Honkonen: Kävelypässit testaavat sosiaali- ja terveysministerin kaatumisriskiennusteen! Ikämiesten askelmiljonäärit* eli Kävelypässi-ryhmä jatkaa marraskuun ensitiistaina 5.11.2019 klo 9 monikuukautista patikkamatkaansa siten, että ensin tehdään sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselle (ei hallituksen) kaatumisriskitesti, joka antaa henkilökohtaisen ennusteen hänen lihaskuntonsa ja tasapainokyvynsä toimivuudesta. Kyseessä on IKINÄ-testaus, joka tehdään Malmin aseman sijasta Malmin työväentalolla (Takaniitynkuja 9, 00780 MALMI). Ministerin viimeiset tervehdyssanat – siis hetki ennen testausta – ovat osoitettu hallituksen lupauksista/tarjouksista kiinnostuneille ikäihmisille, niin miehille kuin naisillekin, jota sanomaa voivat Malmin Eläkeläiset ry:n vieraaksi tulevat kuulla. Kävelypässit jatkavat Malmin tilaisuudesta viimeistään klo 10 patikointiaan kohti Oulunkylää ja Tapio Rautavaaran muistomerkkiä, jolta he aloittivat v. 2015 ensimmäisen pitkänmatkan osuutensa...

"Sateisen harmaaseen päivään loistaa valonsäde, kun Kauhavan Alahärmässä yksin asuva Ilmi Juudin 96, tervehtii tulijaa. Rouvan aurinkoinen hymy vie samalla mennessään päivän harmauden, sillä Juudinista kumpuava lämmin elämänvoima on tarttuvaa. Myös huumori kukkii eteläpohjalaisella reippaasti. - Täällähän minä asustan yksin kuin Jumala taivaassa, ja krapsin puita sekä pihapiiriä. Nytkin tänä aamuna olen haravoinut jo vaahteran lehdet pois, Juudin sanoo. Kodissa väreilee lämpöä myös lämmityksen puolesta, Ilmin laitettua pesään itse halkomiaan halkoja. - Minä pienin niitä kirvellä, pokasahalla ja joskus 80-vuotislahjaksi saamallani sähkösirkkelilläkin. Kyllähän sitä töitä pitää tehdä, se on elämän suola. Jos en tekisi töitä, tulisin pöhköksi." _____________

Tuomalan mukaan vasta hiljattain on saatu tarpeeksi uskottavaa tutkimusta työttömyystuen porrastamisesta. Onko työttömyys merkki siitä, että järjestelmässämme on jotain pahasti pielessä? Tuomala väittää, että työttömyyden pitkittyminen ei ole pelkästään huono asia. Miksi? _____________________ Kommenttimme, kirjoituksemme täällä, kannanottomme blogeissa ja muilla sosiaalisen median alustoilla ovat meidän ikäpolvemme jättämää digitaalista kulttuuriperintöä; olen taipuvainen uskomaan, että kansallisarkistomme tulee olemaan jatkossa suomalaisen arvo- ja muistiperinnön kokoaja, säilyttäjä ja jakaja. Kaupallisten alustojen rinnalle tarvitaan yhteiskunnallisesti ja myös kansallisesti orientoitunutta arkistointia ja sen dynaamista hyödyntämistä... https://www.maailmanmuisti.fi/index.php?page=maailman-muisti-ohjelma&fbclid=IwAR2_kITfXpP0Folls2NtM2F4niaa8uvGaZVa_m6ECxiTq4Lj0ESgMPv_oAU

Antti Rinne: Sain kunnian kirjoittaa kommenttipuheenvuoron Sairaanhoitaja-lehden koskettavaan juttuun, joka kertoo palliatiivisella osastolla työskentelevän sairaanhoitaja Taru Rautiaisen työstä. *** Olla ihminen ihmiselle Suomi on täynnä kertomisen arvoisia tarinoita, joita ei jostain syystä koskaan kerrota. Olen iloinen, että Sairaanhoitaja-lehti kertoo lukijoilleen juuri Taru Rautiaisesta ja kiitollinen, että minulta pyydettiin kommenttipuheenvuoroa. Artikkelissa kuolemaa käsitellään kauniina ja luonnollisena asiana, joka kuuluu ihmisen elämään. Samoin on Rautiaisen työssä, joka herättää minussa suurta ihailua ja kiitollisuutta. Alkuperäinen ideani oli kertoa hallitukseni panostuksista sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä työelämän kehittämiseen. Mutta kaunis ja liikuttava artikkeli sai minut toisiin aatoksiin. Lukiessani mietin kaikkea sitä, mitä Rautiainen on työssään nähnyt. Mietin, mistä hän saa voimansa ja rohkeutensa tuoda keväisiä säteitä ihmisille, joiden elä...

Viimeinen vaihe terveyskeskuksen vuodeosastolla ? SUURIN ponnistus tulee Saarron mukaan olemaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon parantaminen vanhusten tuetun asumisen ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä. ”Nykyisin noin puolet näiden yksiköiden asukkaista siirtyy kuolemaan terveyskeskuksen vuodeosastolle. Tavoitteena on, että näin ei tapahtuisi, vaan että vanhus voisi olla tutussa paikassa ja saada siellä laadukasta hoitoa elämänsä loppuun saakka”, Saarto sanoo." _______________

Säästämisestä ja sijoittamisesta puhutaan silloin tällöin myös tällä fb-sivustolla. Vanhempi sukupolvi pitää ilmeisesti vanhuuden varan rahojaan pankkitileillään. HS:n päivän pääkirjoitus väittää, että tämä saksalaistyyppinen suhtautuminen säästämiseen on rankkaa aikaa perinteiselle säästäjälle, koska korot ovat nollassa ja pienikin inflaatio syö koko ajan pääomaa. Siis: miten kartuttaa vararahastoa, perinteisellä säästämisellä vaiko sijoittamalla osakkeisiin tai rahastoihin? Voiko "kädestä suuhun" eläjä varmistaa mitenkään tulevaisuuttaan? Vai voimmeko luottaa hyvinvointivaltion pelastavaan käteen hoidon ja huolenpidon suhteen?

Hannu Ikonen: Brahean perintö Purkamisen ja hävittämisen perinne on elänyt Brahean purusta (1685) päiviimme, niin Lieksassa kuin Ilomantsissa, Pohjois-Karjalassa. Tästä kertoo elävästi tutustuminen mainittuihin asutuskeskittymiin, joista on historialliset aikakerrokset, rakennustavat ja miljööt karsittu minimiin. Viehätystä asukkaille ja mahdollisille turisteille on tarjottu ”laatikkorakentamisella” ja ”parturoiduilla” puistoilla. Nämä kaupunkikuvan elementit ilmentävät sitä ”edistyksellistä” ajattelua, joka levittyy maakunnan metsiin, viljelmiin ja vaaroille, jota edustaa kansanedustaja Hannu Hoskosen kirjoitus ”Maaseudulla on mahdollisuuksia” (mm Lieksan Lehti 17.10), joka oli jonkinlainen vastine kirjoitukseeni ”Väestön hupeneminen ja valitusoikeus”. Hoskonen ei kirjoituksessaan jaa mitään vaihtoehtoja, ”mahdollisuuksia” väestön vähenemisen estämiselle vaan kehottaa ”hyödyntämään” metsiä ja kaivostoiminnan edellytksiä entistä tehokkaammin. Esimerkkinä Hoskonen nostaa esiin Li...

Miksi eriarvoisuus kasvaa? Haastateltavana Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala. Toimittajana Linda Pelkonen. 1980-luvulta lähtien on ajateltu, että suurituloisten verotusta keventämällä myös köyhemmät hyötyvät. Tätä teoriaa kyseenalaistetaan Tuomalan uutuuskirjassa Markkinat, valtio & eriarvoisuus (Vastapaino 2019). Yhdysvaltojen presidentin Ronald Reganin ja Britannian pääministerin Margaret Thatcherin aloittama talousajattelu ei saa Tuomalalta kehuja. Eriarvoisuus on kasvanut maailmassa ja Suomessa jyrkästi. Maailman 42:n varakkaimman henkilön yhteenlaskettu nettovarallisuus oli vuonna 2017 yhtä suuri kuin koko maailman varallisuusjakauman alemman puoliskon eli noin 3,7 miljardin ihmisen yhteenlaskettu nettovarallisuus. Miksi eriarvoisuudesta pitäisi olla huolissaan? Mitä tapahtuu, jos eriarvoistuminen jatkaa kasvuaan? Riippumattoman World Values Surveyn tekemien tutkimusten mukaan eurooppalaiset ja yhdvaltalaiset pitävät eriarvoisuutt...

Hannu Ikonen: "Kohtuus vaarassa - tapahtuma Kolilla "Jo eteisestä näki, että tupa on täynnä jos jonkinlaista sukankuluttajaa, tohtorista duunariin Kohtuus vaarassa 10-vuotis juhlatapahtumassa Kolilla. Tapahtuma piti sisällään panelikeskusteluja, esitelmiä, työpajoja maalle muutosta metsien moninaiskäyttöön. Kulttuuria oli monessa muodossa, runoista soitantaan, iltamista kirkkokonserttiin. Sateisella Ukkokolilla harrastimme hiljentymistä, metsäjoogaa ja piirissä Kalevalaista runonlaulantaa. Ukko-Kolin kansallismaisemamme typistyi melko lyhyeksi sään säätämänä, mutta menneen ajan taiteilijat antavat meille kuvan siitä, mikä kuusten ja pilvien taakse kätkeytyy. Luonto on myös mielikuvia, mielen maisemia. Sunnuntaina kokoonnuimme hyvästelemään toisiamme Kolia ja liikennemerkkiä lisäkilpineen kylän keskustaan, josta oli purettu vanha hirsitalo, josta oli jäänyt kivijalka, hella ja puupino, ehkä ennakoiden maalle paluuta, joka on jo Ranskalaisessa sivistyksessä alkanut vastakoht...

Keski-Suomen eläkeyhdistyksiä; kuva Maija Piitulaiselta:

Maailman talousfoorumi näkyy arvostavan Suomen julkista sektoria - se nostaa Suomen vertailussa 11. sijalle maailmassa... "WEF:n arvio perustuu osittain tilastoihin ja osittain kyselytutkimuksen tuloksiin. Yksittäistä osatekijää ei kannata katsoa liian tarkkaan, mutta yhteiskunnan osista voi tehdä havaintoja. Olennainen havainto on, että instituutiot ja julkinen sektori ovat Suomessa hyvässä kunnossa, vaikka päivittäisestä keskustelusta voisi toisin päätellä. Suomalaiset ovat tottuneet odottamaan viranomaisiltaan paljon enemmän kuin muiden maiden asukkaat. Suomi on turvallinen. Oikeusistuimet ja vapaa lehdistö voivat kontrolloida julkisen vallan käyttöä. Julkinen sektori on tehokas, ja lainsäädäntö on kunnossa."

Uuninpankkopoika Saku Timonen kertaa Avun blogissaan hoitajamitoituksen lyhyen historian. Tarina on karu ja se kertoo kilpailuyhteiskunnan ja hyvinvointivaltion välisestä kädenväännöstä. Tämän asian ymmärtäminen on tärkeää erityisesti vanhemmille ikäluokille, jotka olivat nostamassa pystyyn suomalaista hyvinvointivaltiota ja - ihme kyllä - saivat sen perusrakenteet ajettua mukaan suomalaiseen todellisuuteen muutamassa vuodessa 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Kun me sota-aikojen lapset muistelemme mennyttä ja senaikaisia oloja, voimme todeta että paljon on saatu aikaan. Nuorempi sukupolvi kuuntelee ihmeissään tarinoitamme tuon ajan oloista. Hoitajamitoitus, vanhusten hyvinvointi ja oikeus levolliseen, turvalliseen vanhuuteen kuuluu tähän päivään. Saku Uuninpankkopoika - tuomarismies Savon sydämestä - antaa meille tässä hyvän oppitunnin.

Apu-lehti on päättänyt kertoa toteutumassa olevan, pienten eläkkeiden nostoa koskevan, ensi vuoden alusta toteutettavan "ensimmäisen vaiheen" eläkekorotuksen. Asiasta lehdelle kertoo mm. EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko: " Pienten eläkkeiden korotus tuli tarpeeseen, sillä Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 2016 vuoteen 2017 pienituloisten määrä kasvoi Suomessa 30 000 hengellä, heistä eläkeläisiä oli 21 000. Pienituloisia eläkeläisiä on jo 194 000 , kun Suomessa on yhteensä noin 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa," Kokko kertoo. – Pientä, noin tuhannen euron suuruista eläkettä saavia on Suomessa aika paljon, kertoo Eläketurvakeskuksen asiantuntija Suvi Ritola."

Suomen ritarikunnat 100 vuotta... Kunniamerkit muodostavat tärkeän elementin monissa virallisissa muotokuvissa. Ne kertovat henkilön asemasta, kansainvälisistä yhteyksistä ja muista ansioista. Talvi- ja jatkosodan kunniamerkit kertovat sotiin osallistuneen sotataipaleesta. Vapaudenristejä ja -mitaleita annettiin osoitetusta urheudesta. Niitä täydentävät taistelupaikoista ja sota-ajan joukkoyksiköistä kertovat muistoristit ja -mitalit. Naisten muotokuvissa kunniamerkit ovat harvempia. Kuitenkin niitä saivat sota-aikana eri tehtävissä toimineet lotat, sotilaskotisisaret, kaatuneiden puolisot ja äidit ja monet muut. Kunniamerkkien arvostus ja käyttö lisääntyivät sodan aikana ja sen jälkeen. Ne liittyvät edelleen vahvasti veteraanitoimintaan ja vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. https://arkisto.fi/news/2400/61/Suomen-ritarikunnat-100-vuotta-Muotokuvat/d,ajankohtaista?fbclid=IwAR2JCkBsrlWUZeLpyJ1vYN545ky8Y5rpgYTQa6orWtbZxuNG1MiYYi9bpbk ___________________ Yhteisen, julkisen ryöstämin...

Eläkkeensaajien Keskusliiton edellinen puheenjohtaja Matti Hellsten on kirjoittanut mielenkiintoisen kolumnin Wanhojen Tovereiden nettisivuill a. Asia koskee hyvinvointivaltion tulonsiirtoja kansalaisille ja eräiden nuorisojärjestöjen väitteitä siitä, että eläkkeensaajien "liian suuria" eläkkeitä on leikattava. Käy lukemassa Matin kolumni!

Vanhene viisaasti vuoden 2019 blogiin on koottu täältä Fb-sivuilta taas koko joukko mielenkiintoisia linkityksiä liittyen eläkkeensaajien edunvalvontaan, heille tarkoitettuihin palveluihin, huijauksiin ja yrityksiin saada taloudellista etua vanhenevan ihmisen heikkouden tai sairauden kustannuksella. Fb-päivityksiin ja linkityksiin on osallistunut joukko omaehtoisia aktivisteja, mainittakoon vain nimet Hannu Ikonen, Pentti Laitinen, Veikko Salonen, Maija Piitulainen - muutamia mainitakseni. Monet Eläkkeensaajien yhdistykset - esim.Jyväskylän Eläkkeensaajat - myös jakavat edelleen omille sivuilleen täältä poimittua materiaalia. Tällä tavalla tieto sosiaalisessa mediassa leviää! Kokonaisuudessaan tältä vuodelta syyskuun loppuun mennessä blogiin on kertynyt jo 188 päivitystä ja linkitystä vanhempaa ikäluokkaa käsitetteleviin kirjoituksiin. Juttujen alareunassa on sanatunnisteita, joiden kautta pääset katsomaan mitä muita   tarinoita samasta aihealueesta on saatavilla. Kiitokset ...

Tässä tietoa koko eläkejärjestelmästämme: "Koko eläkejärjestelmän tulot ja menot sen kertovat: työeläke on suurimmalle osalle tärkein ja ainut eläketurva. Valtaosa maksetuista eläkkeistä nimittäin on työeläkettä. Yhteensä 1,5 miljoonasta eläkkeensaajasta 62,5 prosenttia saa vain työeläkettä. Kelan eläkkeet täydentävät ansioturvaa. Vapaaehtoisten lisäeläkkeiden merkitys on Suomessa vähäinen."

"Jotenkin meissä on sisäänrakennettuna kyky vanhentua . Ei tehdä ongelmaa voimien vähenemisestä, vaan tehdään se mihin pystytään ja ollaan iloisia siitä." "Tasaisen varmat ja vakaat vanhan naisen askeleet kulkevat milloin postilaatikolle, milloin kasvimaalle tai klapeja hakemaan. Puuvajalla kirves kohoaa vähän vapisten yläasentoon, mutta iskee sitten terävästi ja tarkasti klapin halki. Vuosikymmenten aikana kertynyt taito on tallella."